Yhdysvaltalainen Lowellin kaupunki, joka tunnetaan teollisen vallankumouksen kehtona, oli vuonna 1879 ensimmäinen paikka, jossa käytettiin puhelinnumeroita. Soittajat ilmoittivat tuolloin puhelunvälittäjälle, mihin numeroon he halusivat yhdistää. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön myös Alankomaissa kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1881.

Samana vuonna ilmestyi ensimmäinen vanha puhelinluettelo Amsterdamissa. Tämä luettelo sisälsi vain 185 puhelinnumeroa, jotka olivat yhdestä kolmeen numeroa pitkiä. Vaikka tämä oli tuolloin vallankumouksellista, on vertailu nykyisiin puhelinluetteloihin tuskin mahdollista. Pian tilaajien määrä kasvoi, ja vuonna 1884 julkaistiin valtakunnallinen luettelo, jossa oli numeroita kaupungeille kuten Amsterdam, Haag, Arnhem, Groningen ja Utrecht. Tuolloin ihmiset pystyivät kuitenkin soittamaan vain oman kaupunkinsa sisällä.

Vuosien varrella numerointisuunnitelma tuli yhä selkeämmäksi ja loogisemmaksi. Lisäksi ilmestyi erillisiä luetteloita henkilöille ja ammateille, kuten yrityksille, jotka tunnettiin nimellä Kultainen opas. Deventerin alue sai numerointisuunnitelmassa vuonna 1935 suuntanumeron 06700, joka muutettiin vuonna 1964 muotoon 05700. Numerointisuunnitelman jatkokehityksessä havaittiin, että merkittäviä säästöjä voitiin saavuttaa tekemällä Amsterdamin alue (ensimmäinen numero = 9), Rotterdam (8) ja Utrecht (7) automaattisesti saavutettaviksi kaikista alueista.

Kasvava tarve useammille numeroille

Amsterdamissa tilaajien määrä kasvoi niin nopeasti, että vuonna 1915 oli siirryttävä viisinumeroisiin puhelinnumeroihin. Tämä merkitsi alkua numeroiden määrän laajentamiselle Alankomaissa. Muut suuret kaupungit seurasivat pian perässä. Tilaajien määrä jatkoi kasvuaan, ja kasvavan puhelinpalveluiden kysynnän myötä myös muissa kaupungeissa, kuten Deventerissä, lisättiin uusia numeroita. Nykyään tavalliset puhelinnumerot ovat kymmenen numeroa pitkiä, kun taas palvelunumerot ovat 8 tai 11 numeroa pitkiä.

Suuntanumerot vasta vuodesta 1930

1930-luvulle asti kaupungeilla oli omat paikalliset verkostonsa. Jokaisella kaupungilla oli erillinen puhelinverkko, jossa kaapelit kulkivat suoraan tilaajilta puhelinkeskukseen. Nämä maanpäälliset linjat aiheuttivat paljon valituksia asukkailta, koska ne estivät näkymiä ja aiheuttivat horisonttisaastetta. Lopulta puhelinkaapelit asennettiin maan alle kaikissa kaupungeissa. Vuonna 1930 otettiin käyttöön eri suuntanumerot, joiden avulla oli mahdollista soittaa myös oman kaupungin ulkopuolelle.

Automaatio ja toinen maailmansota

Vuonna 1962 koko puhelinverkko automatisoitiin, mikä teki puhelunvälittäjien työn tarpeettomaksi. Tämän ansiosta voitiin soittaa suoraan ilman operaattorin väliintuloa. Puhelimen omistaminen tuli yhä tavallisemmaksi. Suuntanumeroissa oli vielä viisi numeroa, mutta tilaajanumeroiden pituus saattoi vaihdella. Toisen maailmansodan aikana Alankomaiden puhelinverkko kuitenkin kärsi vakavista rajoituksista, koska monet linjat vaurioituivat. Tästä huolimatta tilaajien määrä jatkoi kasvuaan.

Palvelunumerot ja erikoisnumerot

Varhaisina vuosina palvelunumeroita käytettiin tietopalveluihin. Esimerkiksi numeroon 002 soittamalla sai ajan, 003:sta sään ja 007:stä vikapalvelun. Nämä lyhyet numerot korvattiin lopulta pidemmillä palvelunumeroilla, kuten 0800- ja 0900-numeroilla. Kun 0800-numerot ovat soittajalle ilmaisia, yritykset määrittävät 0900-numeroiden kustannukset.

1990-luvulla tuotiin mukanaan uusia innovaatioita, mukaan lukien nimisoitto. Nämä numerot, kuten 0800-BELFABRIEK, käyttivät yhdistelmää numeroista, jotka vastaavat valintalevyn kirjaimia. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön OPTA:n toimesta ja on siitä lähtien tullut yhä suositummaksi.

Kymmenen numeroiset numerot ja Operaatio Decibel

Vuonna 1995 tapahtui merkittävä uudistus niin sanotun Operaatio Decibelin aikana. Tällöin kaikki Alankomaiden tavalliset puhelinnumerot standardoitiin kymmenen numeroiseen muotoon. Vanhemmat neljä- ja viisinumeroiset suuntanumerot katosivat, ja jokainen tilaajanumeroa edelsi tästä lähtien kolminumeroinen suuntanumero. Tämä muutos toi mukanaan virtaviivaisen numerointisuunnitelman ja yksinkertaisti kansallista puhelinliikennettä. Palvelunumerot, kuten 0800- ja 0900-numerot, ovat kuitenkin edelleen eripituisia ja voivat olla kahdeksasta yhteentoista numeroa pitkiä.

085-numeroiden nousu

Vuoden 2020 tienoilla 085-numerot tulivat yhä suositummiksi, erityisesti verkkokauppojen ja yritysten keskuudessa, jotka halusivat valtakunnallista näkyvyyttä. Toisin kuin paikalliset suuntanumerot, nämä numerot tarjoavat yrityksille enemmän joustavuutta ja ammattimaisen ilmeen ilman maantieteellisiä rajoituksia. Tämä numerotyyppi tuli nopeasti suosituksi yrittäjien keskuudessa, jotka halusivat laajentaa tavoitettavuuttaan ilman, että he olisivat sidottuja tiettyyn suuntanumeroon.

Puhelinnumeroiden tulevaisuus Alankomaissa

Jatkuvan digitalisaation myötä VoIP:llä on yhä tärkeämpi rooli liiketoimintaviestinnässä. Yhä useammat yritykset siirtyvät VoIP-palveluihin niiden tarjoaman joustavuuden ja kustannussäästöjen vuoksi verrattuna perinteisiin ISDN-palveluihin, jotka nykyään menettävät nopeasti suosiotaan. Tulevina vuosina on todennäköisesti odotettavissa lisää muutoksia siinä, miten yritykset ja kuluttajat käyttävät puhelinpalveluita, keskittyen joustavuuteen ja digitaaliseen integraatioon.

Johtopäätös

Puhelinnumeroiden historia Alankomaissa heijastaa teknologista edistystä ja kasvavaa viestinnän tarvetta. Ensimmäisistä vanhoista puhelinluetteloista, joissa oli vain kourallinen numeroita, nykyisiin kymmenen numeroisiin numeroihin ja erikoistuneisiin palvelunumeroihin, Alankomaiden puhelinverkko on kulkenut pitkän matkan. Suuntanumeroiden kehitys, automaatio ja erikoisnumeroiden, kuten 085, käyttöönotto osoittavat, kuinka puhelinpalvelut ovat sopeutuneet yritysten ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.